Elämän valintaprosessien tehostaminen

Saunoessamme juhannusta Kustavissa, ajautuivat keskustelut varsin mielenkiintoisille raiteille. Palan halusta esitellä turinoiden suurinta helmeä myös täällä.

Maailmassa asioilla on tapana joko tapahtua tai olla tapahtumatta. Esimerkiksi: Minä menin tänään töihin aamulla. Menin 7:20 lähtevällä bussilla. En mennyt 7:45 lähtevällä bussilla. Lounastin opiskelijaystävieni kanssa klo 12:04 TF:llä. En tällä kertaa liittynyt työkavereideni mainioon lounasseurueeseen. Tapasin Mikon Ravintola Helsingessä klo 16:28… Virkkeistä huomataan, että asiat siis joko tapahtuvat tai sitten eivät tapahdu. Kyseinen jako saattaa olla tuttu kaikille niille, jotka osaavat jutella tietokoneiden kanssa (true/false tai 1/0).

Asian oivaltamisen kautta voidaan päästä mullistaviin tuloksiin arkielämän tehostumisen ja ihmisten — erityisesti parisuhteen osapuolten — välisen sovun säilymisen saralla. Toki tulevaisuuden arvioiminen on haastavaa, mutta ounastelun yksinkertaistaminen eli pyöristäminen binäärimuotoon helpottaa kaikkien päätöksenteon sidosryhmien jäsenten elämää.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi keskinäisessä viestinnässämme seuraavia siirtymiä:

  • attending/maybe attending/not attending/awaiting reply → attending/not attending (default)
  • “Mennääks syömään jossain vaiheessa?”… “Minne mennään?”… “Monelta?”… → “Mennäänkö TuAs-talolle syömään kello 11:30?”
  • “Mä nään ehkä tos joku päivä yhen mun vanhan frendin” → “Lähden ystäväni kanssa ylihuomenna oluille. Tulen kotiin kello 02:00.”

Tässä yhteydessä tulee kuitenkin tunnustaa, kuinka heikosti olen itse moisista pyöristyshaasteista yleensä selvinnyt. Tämä johtuu ainoastaan tavoittelemastani täydellisen ystävällisyyden utopiasta. Yritän kuitenkin virittää tapojani.

This entry was posted in Mielipidekirjoitukset, Top 5 and tagged , . Bookmark the permalink.

8 Responses to Elämän valintaprosessien tehostaminen

  1. Dr. Hexa says:

    Ja kun ensimmäisiä vasta-argumenttejä viritellään tai ei viritellä, täytyy pohjustaa keskustelua seuraavasti: Mikäli asiat voivat mielestäsi tapahtua tulevaisuudessa vähän tai todennäköisesti, pilko ne pienempiin osiin. Jatka pilkkomistä kunnes ymmärrät 01-maailman kauneuden. Mikäli pilkkominen tuntuu pyörivän ikuisessa silmukassa, käännä katseesi menneisyyteen. Tapahtuivatko asiat vai eivät? Mikäli et vieläkään oivaltanut, teoria toimii. Oivallat tai et oivalla.

  2. Svante says:

    True (not false)!

  3. Atte says:

    Mutta hei, tapahtumien true/false-arvo on olemassa vain menneisyydessä, tulevaisuuden osalta ne ovat molemmat vielä tapahtuma-avaruuden rajoissa. Tässä onkin sekä kielellinen että todellisuuden luonteeseen liittyvä ulottuvuus.

    On kielellisesti rehellistä jättää “negatiiviset ehkät” pois ja ja sanoa mitä tarkoittaa. Kenties tällaisen viestinnän voi saavuttaa jopa tinkimättä täydellisen ystävällisyyden utopiasta.

    On kuitenkin älyllisesti epärehellistä kuvitella pystyvänsä määrittelemään tulevat tapahtumat binäärisesti ennakolta joko tosiksi tai epätosiksi. Todellisuuden satunnainen luonnehan on lopulta ääretön if-else-ketjujen puu, josta vasta havainnoimalla saadaan true-false-arvot ulos. Eikö siis lopulta olisikin aidosti rehellisempää napsauttaa joka kerta sitä ‘maybe attending’-nappia?

    • Svante says:

      Tulevien tapahtumien määritteleminen tosiksi tai epätosiksi on kyllä mielenkiintoinen ja suuri haaste. Mielestäni ihminen voi siinä kuitenkin onnistua suurella älykkyydellään. Eikö tulevaisuuden ymmärtäminen ole juuri poikkeuksellisimpia kykyjämme tällä pallolla?

  4. yksi työkavereiden mainiosta seurueesta says:

    Vau, kommeet nää uudet nettisivut! Hauskoja kirjoituksia ja oivalluksia – sä oot kyllä oikeestikin maailman ystävällisin persoona. Älä turhaan virittäydy!

  5. Dr Hexa says:

    “Eikö siis lopulta olisikin aidosti rehellisempää napsauttaa joka kerta sitä ‘maybe attending’-nappia?”

    joka kerta maybe attending -vaihtoehdon valitseminen on pahinta itsensä huijaamista. Miten rehellisesti voi valita maybe-vaihtoehdon, jos se ei varmastikaan toteudu? Mikäli et osallistu, vastaus on ei. Mikäli osallistut – kyllä. Mikäli valitset mayben – olet auttamattomasti väärässä.

    Jos puolestaan ajatellaan niin, että maybe on hyvä olla aluksi, sillä sen voi muuttaa kun päätös osallistumisesta on tehty, ollaan jälleen hakoteillä. Mikäli päätöstä osallistumisesta ei ole tehty, vastaus on ei. Silloin ei olla osallistumassa. Mikäli mieli muuttuu, sen voi vaihtaa kylläksi. Mikäli osallistumista estää jokin muu force majoure syy, jonka toivotaan väistyvän, vastaus on siltikin ei. Juhliin ei voi osallistua ehkä.

  6. Atte says:

    Todellisuus on satunnainen, ei deterministinen.
    Juhliin ei voi osallistua ehkä – eikä myöskään etukäteen. Juhliin osallistuminen tapahtuu juhlissa, joten aidosti totta on vain se, että kysymykseen “Osallistuitko juhliin” vastaus voi olla vain kyllä tai ei, kun taas kysymykseen “Osallistutko juhliin” vastaus voi olla vain ehkä.

    Käytännössä jo menneiden tapahtumien totuusarvon selvittäminen on usein vaikeaa, ja tulevaisuuden osalta se on mahdotonta myös teoriassa. Jos kuitenkin pidetään “yes/no/maybe attending” -vaihtoehtoja osoituksina henkilön aikomuksesta osallistua, Dr Hexa ja Svante ovat eittämättä oikeassa. Aikomus osallistua, joka toki voi vaihdella ajan mittaan, voi olla vain olemassa tai olla olematta. Not attending -vaihtoehto pitää siis sisällään sekä aikomuksen olla osallistumatta että positiivisen aikomuksen puutteen. Koska nämä ovat selvästi eri asia, olisi maybe attending -täpäkkää parempi “Not yet decided”-nappula yes ja no -vaihtoehtojen rinnalle.Tällöin olisi selkeämpää että kyse on aikomuksesta kunakin hetkenä, eikä siis oman tulevaisuutensa totuusarvon spekulaatiosta.

    btw. mageet sivut Svante 🙂

  7. Esteetikko says:

    Katsoin televisiota. Sieltä tuli Oprah. Oprahin vieraana oli akateeminen nainen, joka vastasi muiden vieraina olevien naisten kysymyksiin ja ratkoi heidän naiseuteensa liittyviä ongelmia.

    Akateeminen nainen totesi: “Energy follows thought”.

    Energia seuraa ajatusta. Joten jos ajattelen “osallistun juhliin”, energiani seuraa tätä päätöstä: laitan juhlat kalenteriini ylös ja suunnittelen muun ajankäyttöni tämän tiedossa olevan esteen huomioiden. Mikäli vaiheilen, siis “maybe attending”, ei energiani kulje mihinkään, joten lopputuloksena on “feidaaminen”, eikä varsinaisesti päättäväinen “not attending”, jolloin olisin tietoisesti suunnannut energiani johonkin muuhun, kuin kyseessä olevaan tilaisuuten osallistumiseen.

    Maybe attendingin suurin ongelma onkin leviävä flemaattisuus, nykyaikaa leimaava kypsymättömyys sekä kykenemättömyys sitoutua. Jopa monet parisuhteet kariutuvat tähän samaan ongelmaan: enää ei seurustella, vaan “tapaillaan”.

    Taidanpa katsoa Oprahia toistekin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *