Akateeminen nainen totesi: “Energy follows thought”.

Energia seuraa ajatusta. Joten jos ajattelen “osallistun juhliin”, energiani seuraa tätä päätöstä: laitan juhlat kalenteriini ylös ja suunnittelen muun ajankäyttöni tämän tiedossa olevan esteen huomioiden. Mikäli vaiheilen, siis “maybe attending”, ei energiani kulje mihinkään, joten lopputuloksena on “feidaaminen”, eikä varsinaisesti päättäväinen “not attending”, jolloin olisin tietoisesti suunnannut energiani johonkin muuhun, kuin kyseessä olevaan tilaisuuten osallistumiseen.

Maybe attendingin suurin ongelma onkin leviävä flemaattisuus, nykyaikaa leimaava kypsymättömyys sekä kykenemättömyys sitoutua. Jopa monet parisuhteet kariutuvat tähän samaan ongelmaan: enää ei seurustella, vaan “tapaillaan”.

Taidanpa katsoa Oprahia toistekin.

Käytännössä jo menneiden tapahtumien totuusarvon selvittäminen on usein vaikeaa, ja tulevaisuuden osalta se on mahdotonta myös teoriassa. Jos kuitenkin pidetään “yes/no/maybe attending” -vaihtoehtoja osoituksina henkilön aikomuksesta osallistua, Dr Hexa ja Svante ovat eittämättä oikeassa. Aikomus osallistua, joka toki voi vaihdella ajan mittaan, voi olla vain olemassa tai olla olematta. Not attending -vaihtoehto pitää siis sisällään sekä aikomuksen olla osallistumatta että positiivisen aikomuksen puutteen. Koska nämä ovat selvästi eri asia, olisi maybe attending -täpäkkää parempi “Not yet decided”-nappula yes ja no -vaihtoehtojen rinnalle.Tällöin olisi selkeämpää että kyse on aikomuksesta kunakin hetkenä, eikä siis oman tulevaisuutensa totuusarvon spekulaatiosta.

btw. mageet sivut Svante :)

joka kerta maybe attending -vaihtoehdon valitseminen on pahinta itsensä huijaamista. Miten rehellisesti voi valita maybe-vaihtoehdon, jos se ei varmastikaan toteudu? Mikäli et osallistu, vastaus on ei. Mikäli osallistut – kyllä. Mikäli valitset mayben – olet auttamattomasti väärässä.

Jos puolestaan ajatellaan niin, että maybe on hyvä olla aluksi, sillä sen voi muuttaa kun päätös osallistumisesta on tehty, ollaan jälleen hakoteillä. Mikäli päätöstä osallistumisesta ei ole tehty, vastaus on ei. Silloin ei olla osallistumassa. Mikäli mieli muuttuu, sen voi vaihtaa kylläksi. Mikäli osallistumista estää jokin muu force majoure syy, jonka toivotaan väistyvän, vastaus on siltikin ei. Juhliin ei voi osallistua ehkä.

On kielellisesti rehellistä jättää “negatiiviset ehkät” pois ja ja sanoa mitä tarkoittaa. Kenties tällaisen viestinnän voi saavuttaa jopa tinkimättä täydellisen ystävällisyyden utopiasta.

On kuitenkin älyllisesti epärehellistä kuvitella pystyvänsä määrittelemään tulevat tapahtumat binäärisesti ennakolta joko tosiksi tai epätosiksi. Todellisuuden satunnainen luonnehan on lopulta ääretön if-else-ketjujen puu, josta vasta havainnoimalla saadaan true-false-arvot ulos. Eikö siis lopulta olisikin aidosti rehellisempää napsauttaa joka kerta sitä ‘maybe attending’-nappia?