Nahdessani jurriset tuubailijaturistimassat Vangviengissa 17.12., tein hatikoidyn paatoksen. Tilasin meille lennot Myanmariin. Paatos oli matkan kallein. Hintavampaa AirAsia-lentoa saa todella etsiskella. Vuoden 2008 Lonely Planet hehkutteli, kuinka Khao San Roadin travelleriagentit jarkkaavat viisumit Myanmariin paivassa, kahdessa tai kolmessa — maksuvalmiudesta riippuen. Kirja kuitenkin suositteli viisumien hankkimiseen jotain “hiljaisempaa” kaakkoisaasialaista paakaupunkia. Me valitsimme Manilan.
Hakukaavakkeet Manilassa
Lentolippua tilatessa katsastin kalenterissa olevan viisi arkipaivaa Manilaa. Sen luulisi riittavan. Perilla Filippiinien paakaupungissa ravasimme Myanmarin lahetystossa kolme kertaa. Ensin puuttui yksi valokuva. Muuten lupailtiin, etta “viisumit on noudettavissa ehka jo seuraavana paivana”. Seuraavaksi virkailijat olivat lounaalla. Kolmannella visiitilla saimme kuulla uudelta sedalta (laput toki taytettyina), etta viisumit voi noutaa parin viikon sisalla. Kylma soija nousi pintaan. Bangkokissa oli kylla aikaa viisi paivaa, mutta niihin lukeutuisi uudenvuodenaatto, lauantai, sunnuntai seka Myanmarin itsenaisyyspaiva. Painajaisunet lentorahojen putoamisesta Kankkulan kaivoon alkoivat.
Kotona Bangkokin Khao San Roadilla travelleritoimistot toisen peraan pahoittelivat, etta Myanmariin ei enaa jarkkailla viisumeita heidan toimestaan tai avustuksellaan.
Sydamet tykyttaen saavuimme lentoa edeltavana aamuna Myanmarin suurlahetyston eteen. Kello oli 8:30. Mestan tuli aueta klo 9. Ovi oli auki. Ihmisjono ylsi kadulle asti. Alkoi tunteja kestava elaimellinen taistelu. Seitseman jonotusta, kyynerpaiden vaistelu ja tukku seteleita toivat suuren palkinnon, joka nakyy kuvassa — noutolipuke, SAMALLE PAIVALLE!
Hakukaavakkeita Bangkokissa
Rentoa jonotusta Bangkokin toimipisteella
Viisumivoittolipuke ja huojentunut virne
Nyt on visat taskussa ja hymyt huulilla. Matka voi alkaa!
