Getaway in Maantie

Kuluneet kesälomapäivät ovat vaatinet rutkasti yksityisautoilukilometrejä. Pidän itseäni — toisin kuin monet muut liikenteessä viilettävät — suhteellisen huonona kuskina. Älykkyydessä tunnen kuitenkin pärjääväni varsin hyvin verrattuna moneen maanteiden “sankariin”.

Isoisäni kertoo, kuinka perniöläinen hevosilla liikkuva herrasmies kiihdytti valjakkonsa aina huikeaan 40 km/h -vauhtiin Perniön ensimmäisen nopeusrajoituskyltin kohdalla. Tarina saa kuulijan myhäilemään ja tuomitsemaan herran hulluksi, mutta eivätkö kaikki nykyliikenteen autokuskit toimi yhtä järjettömästi? Nopeusrajoituksia pidetään pakollisina eksponentiaalisesti kasvavien riskikertoimien alarajoina.

Olimme palaamassa yöhämärässä ystäväni järjestämältä loistavalta illalliselta Tammisaaresta. Ajoin hirvivaara-alueella 100 km/h -rajoituksesta “huolimatta” 81 km/h. Kiireinen Mercedes-kuski ohitti ja kiiti yön pimeyteen. Karjaan liittymästä käännyimme kuitenkin peräkanaa. Kuski oli siis voittanut huikeat kolme (3) sekuntia! Olisiko hänen kannattanut lähteä matkaan kolme sekuntia aikaisemmin, jotta vaaralliselta ajamiselta oltaisiin voitu välttyä?

Mikä meihin fiksuihin ihmisiin tosiaan menee liikenteessä?

This entry was posted in Mielipidekirjoitukset and tagged , . Bookmark the permalink.

4 Responses to Getaway in Maantie

  1. Sami Mannila says:

    muistan ku ajoit karjaan keskustassa toisessa kädessä puhelin ja toisessa jäätelö. köh.

  2. 😉 nuoruuden hölmöyttä

  3. Pingback: svante.fi — Kohlberg ja liikenne

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *