Muistan “syksyisen” iltapäivän Singaporen soijaisessa säässä, kiinan tunnin jälkeisen Student Activity Centren terassiravintolan roasted beef -lounaan ja keskustelut Haaparannan Perin kanssa. Keskustelimme ihmisen (itsemme mukaan lukien) säkkeydestä. Moniko esimerkiksi ilmoittaa harrastavansa kuntosalilla käyntiä ja lukemista? – Kaikki? Entä monenko elämä oikeasti sisältää raudan kolinaa ja sivujen havinaa?
Per kertoi lounaalla lanseeraamastaan pisteytysjärjestelmästä. Aikainen herääminen ja hyvät yöunet: X pistettä, koululle raahautuminen: X pistettä, varsinainen opiskelu: X pistettä/tunti, terveellinen sapuska: X pistettä, urheilusuoritus: X pistettä, … Tämä loistava järjestelmä oli toiminut Luleåssa noin viikon.
Mittaaminen on tunnetusti paras tapa tuloksiin. “Sitä saa, mitä mittaa”, kuuluu vanha management-viisaus. Mittaamiseen on modernissa maailmassa tarjolla hyviä ja hauskoja palveluita. Hyvä esimerkki on Heinin vaihtoblogissan mainostama Heiaheia. Sporttailussa, jos missä, sosiaalinen media toimii. Mediassa virtaa korvaamaton painostus. Juoksemisesta saa entistä mukavampaa iPhonen RunKeeperillä ja kirjojen lukemisessa saattaisi auttaa weRead.
Pelkät mittausvälineet eivät vielä riitä. Perilläkin homma tyssäsi viikkoon. Tarvitaan siis tehokkaat metamittausmenetelmät. Tästä syystä olen alkanut mittaamaan mittausvälineiden käyttöäni. Tämä onnistuu asettamalla metamittaukselle ja sen mittaukselle innostavia tavoitteita ja niihin suhteutettuja suorituspalkkioita.
Nyt kaikki mittailemaan! Ole oman itsesi toimitusjohtaja – älä työtön! (slogan ei kielioppi)
