Svante Suominen

Taas kulunut olympiadi edellisen eduskunnan ja valtioneuvoston valitsemisesta. Vaalipäivänä vaihtoehtoja on kolme:

1. Raahaudut äänestyspaikallesi käyttämään etuoikeuttasi rasittamalla rannettasi niin hurjasti, että kirjoitat yhden tai jopa kaksi merkkiä lapulle ympyrän sisään.
2. Sinun ei tarvitse äänestää, koska kaikki asiat ovat isänmaassa niin hyvin, ettet halua mihinkään minkäänlaista muutosta. Eduskunnan ja hallituksen kokoonpanokaan ei vaikuta siihen, miten mahtavasti kaikki asiat ovat suomessa. Et siis valitakaan mistään yhteiskunnallisista asioista koko neljään vuoteen.
3. Yksi ääni ei vaikuta tai yleensäkään äänestämällä ei voi vaikuttaa. Teen siis vallankumouksen.

Mielenkiintoista, että Helsingin Sanomat on NATOn liittymisen kannalla, koska yleensä tämä mainio lehti on kanssani samoilla linjoilla miltei asiassa kun asiassa. Tänään taas sivulla b1 hehkutetaan NATOon liittymistä ja mollataan naton vastustamisen olevan suomettumista. Oma ei-kantani on vain ja ainostaan Yhdysvaltojen ansiota – ei Venäjän.

NATOn 5. artikla sanoo kaikkien jäsenvaltioiden olevan sodassa, jos yksi jäsenistä on sodassa. Miksi siis liittyä maailman vihatuimman ja sotaisimman valtion kanssa ja lähteä yhdessä etsimään itsellemme lisää vihollisia? NATOn mukana Suomen uudeksi vientituotteeksi tulisi sotilaat ja tuontituotteiksi sinkkiarkut sekä viha.

Kahden “kuudelkuukaudelvege” -miehen keskustelut satakakkosessa virvoitti taas ajatuksenjuoksua SA:n peruskompastuskulmakivistä. Itse(hän) pasifistina valitsin armeijan vasta tajutessani meneväni puolustusvoimiin.

Varusmieskoulutuksessa tulisi jatkuvasti pitää mielessä puolustusvoimien tarkoitus. kaikki varusmiehet, opistouspseerit, upseerit sekä sahhit palvelevat samasta syystä: oppiakseen puolustamaan suomea hyökkääjiä vastaan. miksi jo P-kaudella alikersanttien, jotka luulevat nyt kulmarautoinensa olevan niin isoja herroja, päätehtävänä on “hajoittaa mokkelit”? Samaa ulostetta täydentää parin viikon päästä reserviupseerikoulussa hienon tutkinnon suorittaneet salmiakkimiehet. Eivätkä ammattisotilaatkaan käytöksestä helpolla erota puolustusvoimien motiivia.

Laivastossa sentään kaikki ovat enemmän samassa veneessä, mutta myös siellä ihmisarvo varsinkin upseereiden mielestä mitataan hihassa olevan keltaisen värin prosentuaalisella osuudella mustasta väristä. Nyt sitä inspiroivaa tapaa motivoida!

Moraali on taas ripustettu narunjatkoksi. Saddam Hussein ‘abd al-Majid al-Tikritin velipuolen Barzan al-Tikritin ja entisen päätuomarin Awad al-Banderin kaulat pujotettiin maanantaiaamuna silmukasta Baghdadissa.

Mikä ihmistä vaivaa? Eikö Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi jo ratkaise onko teloittaminen oikein vai väärin? Tai kultainen sääntö uskontopohjaiseen moraaliin uskovalle? Entä vielä selkokielisemmin esimerkiksi Mooseksen 5. käsky? Vastaavanlaisia sääntöjä löytyy kaikista uskonnoista ja moraaliopeista. Kerro, missä kohdassa otetaan harha-askel:

1. Tappaminen on väärin
2. Olet tappanut
3. Tapamme siis sinut