Syntaksista speksiin: Miksi vibe-koodaus on parasta, mitä Odoo-kehitykselle on tapahtunut

Torstai-ilta, kello lähenee yhtätoista. Toimistolla on hiljaista, vain läppärin tuuletin hurisee vaimeasti ja pöydällä nököttävä kylmä Korven Kutsu muistuttaa ajankulusta. Tein juuri sitä, mitä Andrej Karpathy kutsuu termillä vibe coding. En kirjoittanut riviäkään Pythonia tai vääntänyt XML-näkymiä käsin. Määrittelin systeemin reunaehdot, kuvasin datavirran logiikan ja annoin tekoälyn hoitaa raudanväännön.

Kun katsoin uuden Odoo-moduulin rakentuvan sekunneissa suoraan silmieni edessä, tajusin jotain perustavanlaatuista. Ohjelmistokehityksen pintajännitys on murtumassa.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten generatiivinen tekoäly muuttaa koodaamista. Mutta kyse ei ole vain siitä, että Copilot osaa täydentää for-silmukan puolestamme. Kyse on paljon isommasta paradigman muutoksesta: siirtymästä koodin hienosäädöstä (iteratiivinen kehitys) koko koodikannan uudelleenluomiseen lennosta (regeneratiivinen kehitys).

Tässä on kolme ajatusta siitä, miten tämä muuttaa Odoo-maailman ja oman työmme arjen – ja miksi se on pelottavaa, mutta äärimmäisen vapauttavaa.

1. Koodi on väliaikaista, speksi on ikuista (Spec-driven regenerative code)

Odoo-kehityksen suurin kipupiste on perinteisesti ollut tekninen velka ja versiopäivitysten kitkakerroin. Kun räätälöidään CRM- tai varastonhallintamoduuleita, päädytään usein kirjoittamaan satoja rivejä purkkaa, joka hajoaa heti, kun Odoo hyppää versiosta 18 versioon 19.

Tulevaisuudessa emme enää korjaa tai paikkaa koodia. Me kuvaamme halutun lopputuloksen speksinä, ja järjestelmä luo (regeneroi) koko moduulin uudelleen puhtaalta pöydältä aina, kun jokin muuttuu.

  • Ei enää sedimenttikoodia: Jatkossa koodikanta ei ole vuosien varrella kerrostunutta sedimenttikiveä, vaan dynaamisesti luotua, optimaalista arkkitehtuuria.
  • Päivitysten kitkakerroin nollaan: Kun Odoo päivittyy, emme migroi koodia. Me syötämme speksimme uudelle moottorille, joka generoi uuden version vaatimukset täyttäväksi sekunneissa.

Tämä siirtää painopisteen syntaksin nysväämisestä systeemisuunnitteluun. Se pakottaa meidät olemaan tarkempia siitä, mitä me haluamme saavuttaa, eikä vain siitä, miten se kirjoitetaan.

Svante and Sätkä-Pete

2. Vibe-koodaus ei ole laiskuutta, se on korkeampaa abstraktiota

Jotkut pelkäävät, että “vibe-koodaus” – eli koodaaminen puhumalla ja visioimalla – tekee meistä laiskoja tai tyhmiä. Itse näen tämän täysin päinvastoin. Kyse on abstraktiotason nostamisesta, aivan kuten siirtymisessä assemblerista Pythoniin.

Kun voimme luoda prototyyppejä reaaliajassa asiakkaan kanssa palaverissa, Odoon arvo SaaS-alustana moninkertaistuu:

  • Voimme mallintaa uuden tilaus-toimitusketjun tai ARR-raportoinnin logiikan livenä.
  • Epäonnistumisen hinta putoaa nollaan. Jos jokin idea ei toimi, heitämme generoidun koodin roskiin ja muutamme speksiä.
  • Pääsemme eroon “pimeästä koodista” – niistä työtunneista, jotka kuluvat sellaisten asioiden rakentamiseen, joita kukaan ei lopulta käytä.

Tämä vaatii meiltä kuitenkin uudenlaista kurinalaisuutta. Kun kuka tahansa voi “vibe-koodata” moduulin, järjestelmien palomuurit ja integraatioiden eheys joutuvat koetukselle. Siihen tarvitaan meitä.

3. Kehittäjästä tulee kapellimestari, ei korvaaja

Syntax-blogin erinomainen artikkeli muistutti tärkeästä asiasta: GenAI muuttaa ohjelmistokehitystä, mutta ei korvaa sitä. Kehittäjän rooli siirtyy koodin kirjoittajasta (coder) arkkitehdiksi, validoijaksi ja liiketoiminnan kääntäjäksi (software engineer).

Odoo ei ole pelkkää koodia; se on yrityksen hermojärjestelmä. Tekoäly voi luoda meille täydellisen Python-mallin, mutta se ei ymmärrä:

  • Miksi tietty sidosryhmä vastustaa uutta prosessia.
  • Miten varaston fyysinen layout rajoittaa digitaalista logiikkaa.
  • Miten yrityksen hallituksen asettamat ARR-tavoitteet pitää kääntää CRM:n funnel-rakenteeksi.

Meidän tehtävämme on luoda ne henkiset ja loogiset raamit, joiden sisällä tekoäly operoi. Me emme enää lapioi hiiltä konehuoneessa, vaan ohjaamme laivaa komentosillalta. Se vaatii enemmän inhimillistä ymmärrystä, empatiaa ja bisnesvaistoa kuin koskaan aikaisemmin.

Pelko, uteliaisuus ja yhteinen matka

Onko tämä muutos pelottava? Kyllä, tavallaan. On nöyrryttävää huomata, että kone kirjoittaa sekunnissa puhtaampaa koodia kuin mihin itse pystyisin tunnissa. Mutta kun tästä pelosta päästää irti, tilalle tulee valtava uteliaisuus. Meillä on käsissämme työkaluja, joilla voimme ratkaista asiakkaidemme ongelmia nopeudella ja tarkkuudella, josta saatoimme vasta vuosi sitten vain haaveilla.

Tämä matka ei kuitenkaan ole kenenkään yksilösuoritus. Tämän uuden aikakauden kynnyksellä tunnen ennen kaikkea valtavaa kiitollisuutta siitä tiimistä ja yhteisöstä, joka ympärilläni on.

Svante via Claude (Fable 5)

Posted in Uncategorized | Comments Off on Syntaksista speksiin: Miksi vibe-koodaus on parasta, mitä Odoo-kehitykselle on tapahtunut

Travel Log: Ekenäs to Kalmar aboard Anny von Hamburg

11 days • 725 miles • Finland – Åland – Sweden – Denmark – Germany

Ekenäs – Högsåra (Day 1)

We left Helsinki by train and boarded the majestic Anny von Hamburg in Ekenäs. With barely any wind, we motored calmly through the sunny archipelago. The sails stayed packed for now, but the weather was warm and the sea kind. Onboard are me, Ale and Honi, two lovely couples, the captain, two crew members, and an excellent cook. A great little crew for the journey ahead.

We reached Högsåra around 21:15, just as the coppery evening sun washed over the masts and deck. The guest harbor was peaceful, with sheep in the fields and summer in the air. Captain Pokka had booked a wood-fired sauna right on the shore, and it was the perfect way to close the day. A beautiful beginning. This trip is off to a brilliant start.


Högsåra – Korpoström (Day 2)

It was a rainy day as we travelled from Högsåra to Korpo under a steady drizzle. The wind was still missing, so we cruised smoothly on diesel through the grey but beautiful archipelago.

When we arrived at the Skärgårdscentrum Korpoström, we started with a pint. Other guests at the terrace noticed Anny’s grace and asked about her story. The sauna was electric and just fine, not like the one in Högsåra but it did the job.

Dinner was unforgettable. We were served world-class Janssonin kiusaus. The evening stretched on until just now… It’s 02 something. Captain Pokka led the discussion, guiding us through topics ranging from semantics and philosophy to da Vinci, Kahneman, and our fellow travellers’ life stories. What a night!
Can’t wait for tomorrow’s voyage toward Mariehamn.


Korpo – Mariehamn (Day 3)

We sailed from Korpo to Mariehamn in stunning weather. The crew started the engines around 07:00 to make sure we’d arrive by evening. We passengers, on the other hand, got to stay in our bunks, catching a few extra hours of sleep and recovering from the night before. A nice, quiet, easy start to a long day at sea.

The light rum haze soon faded as we stretched out on the bow net under the sun. The archipelago passed us slowly, shining waters, rocky shorelines, and beautiful sailboats in the distance. At one point we turned the deck into a casual workout space and even climbed partway up the mast by rope.

As we approached Mariehamn, we learned that Anny’s visit had already made it into local news. Ålands Sjöfart had written about her arrival. The day ended with a harbor sauna and a round of Stallhagen beers in the cozy island town evening. Tomorrow we take a Land Cruiser and explore the island properly.


Åland Roadtrip (Day 4)

Today Anny stayed moored while we traded sails for wheels. Thanks to Captain Pokka’s friend, we had the pleasure of cruising around Åland in a wonderfully rugged old Land Cruiser “Röde Orm”. Captain himself took the wheel and served as our driver and guide.

We headed north to Havsvidden, where the dramatic seascapes left us speechless. After a short walk over the cliffs and maybe hundreds of photos, we continued to the place of the Land Cruiser’s owner, located next to the Viking village in Kvarnbo. There, we got a look inside a traditional-style motorcycle workshop (reminded me of the Zen and Motorcycle Maintenance classic) and a beautifully restored guesthouse that just happened to host a local artist’s sea-themed art exhibition.

On the way back we stopped by a potato chip factory and at Uffe på berget, high above the trees. Evening was for sauna, showers, and laundry. Tomorrow’s departure depends on the conditions. Captain just told us that we might not set off until the afternoon.


Mariehamn – Sandhamn (Day 5–6)

We had originally planned to set sail in the morning, but strong and gusty winds gave us the perfect excuse to enjoy one more day in Mariehamn. We made the most of it with a visit to the Åland Museum and later refueling with pizza at Adlon.

In the early evening, Captain Pokka and the crew gave us a crash course in gaff rig and headsail handling. Around 19:30 we cast off and raised sail outside Mariehamn. A rust-red moon rose behind us, and the sun joined from the horizon behind Anny. Though we were tired, the hours passed quickly in the cold, magical northern night. I crawled into my bunk around 07:00, just after the sails came down. We reached Sandhamn at 09:00. By 10:00 I was up and ready to explore.

After our night sail, we took it slow in Sandhamn. The harbor was alive with yachts and party energy. Anny looked perfectly at home. We visited the idyllic wooden village and pine woods. A shuttle boat took us to a sauna island. After the dip, we returned for live music and dancing late into the night. We also gained two new passengers.


Sandhamn – Öland (Day 7)

This morning we left behind lively Sandhamn and set course for Öland. The wind was against us, so we traveled by engine. Some of us joined the rotating watch shifts. I got a turn at the helm for a four-hour stretch on a 210-degree course toward Öland’s northern tip.

We even fit in a short deck workout. Now I’m wrapped in a Porvoo-mended wool sweater, enjoying a Sandels and a captain-approved book. Life is good.


Kalmar (Day 8)

After reaching the northern tip of Öland, our night watch began as planned. But during the dog watch, Captain Pokka made a new call: stop in Kalmar to refill our potato stores.

I briefly woke when the engine turned off and noticed we were docking. I went back to sleep and woke to the good news that we’d stay in Kalmar. At breakfast, our cook told me his mother once recommended Kalmar Castle — so Honi and I went. The castle, where the Kalmar Union was sealed one day short of 628 years ago, was stunning.

In the afternoon we enjoyed terraces and Anny’s deck. Captain Pokka let us place our Käpylä Maanantai logo sticker on Anny’s bow. Locals noticed. So will Kiel.


Kalmar – Return to Kalmar (Day 9–10)

Today was a true emotional rollercoaster. We hoisted nearly the full set of sails: mesaani (mizzen), isopurje (mainsail), kuunari (schooner), fokka (fore staysail), etuklyyvari (jib), and takaklyyvari (outer jib). After lunch, something magical happened: Hoburgin Ukko boarded Anny with his daughter and crew, led by a maritime pilot. He visits all ships passing Gotland’s southern tip.

Anny’s crew was symbolically forced to cleanse themselves of the ugly smell of land. I took part in the performance, having received the Hoburg rite during my military service in the navy 2005–06.

But then everything changed. Captain Pokka reviewed the wind scenarios and decided to turn back. No Kiel this time. For some, including me, it meant the journey would end in Kalmar. I’ll stay a few days longer and enjoy harbor life before hopping on a train.

This has been a breathtaking journey. I’m so grateful I met Juha Pokka and joined this crew. Sailing aboard Anny von Hamburg with this cast of wild and wonderful people was something truly special.
Over and out.
– Svante

Posted in Diary, Päiväkirja | Comments Off on Travel Log: Ekenäs to Kalmar aboard Anny von Hamburg

Ero

Olemme Lauran kanssa päätyneet sulassa sovussa ja loistavassa tiimihengessä jatkamaan parisuhteellisesti eri suuntiin.

Eroprosessimme alkoi todella kovalla intensiteetillä viime vuoden syksyllä. Syysjakso oli aikaa, jota en pystyisi ihan pian kokemaan uudelleen. Yhteisten visioiden ja itselleni yllättävän tärkeän viimeisen konservatiivirippeen eli ydinperheidean mureneminen sekä arvojen ja prioriteettien uudelleenasettelu oli rankkaa. Huomasin, että ahdistus seurasi paikkoihin, joihin sillä oli aiemmin ollut jyrkkä porttikielto: pipolätkäjäälle, jääkiekkokaukaloihin ja Kuortaneenkadun konttorilleni.

Kevät toi mukanaan valon, lämmön, jäiden sulamisen ja henkisen havahtumisen. Aloin löytää prosessin hyviä puolia, joista suurimpina olivat erilaisten tunteiden kokemisen arvostaminen, omaan itseeni tutustuminen, lukeminen, ystävien kanssa syvällisten keskusteleminen ja ennen kaikkea oman arvomaailmani tärkeimpien palasten paikkojen uudelleenjärjestely.

Laura, olen todella kiitollinen tästä nyt päättyvästä aikuiselämäni merkittävimmästä ajanjaksosta, joka käynnistyi ensimmäisen TKK-fuksivuoteni 2006 joulukuussa ruotsinlaivan tanssilattialla. Jakso toi mukanaan aikuistumisen, omistusasunnot, ammatit, urat ja uskomattomia yhteisiä retkiä ties minne, mutta kaikista tärkeimpänä nämä kaksi ihanaa lasta, elämäni tärkeimmät ihmiset. En voisi kuvitella heille parempaa äitiä kuin sinä. Jatketaan parasta mahdollista osaamaamme kasvatustyötä yhdessä. Laura, kiitos myös kaikesta valtavasta tuesta, mitä olet tarjonnut kaiken arkikiireen keskellä. Oli kyseessä sitten firmani, urheiluseurani, hyväntekeväisyysyhdistykseni tai muut monista säädöistä, olet aina olet jaksanut kuunnella ja tuoda tuoretta näkökulmaa niiden eri käänteissä.

Jatkamme siis matkaa paljon yhdessä kokeneina ystävinä. Kiitos vielä kaikesta tähänastisesta, Laura.

Ystävämme, olkaa yhä rohkeasti yhteyksissä meihin molempiin, yhdessä tai erikseen. Olemme molemmat samalla puolella – rakkauden puolella.

Tässä vielä kevennykseksi pari kivaa valokuvaa matkamme varrelta:

https://www.facebook.com/photo/?fbid=465955016133

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10158073215711134

https://www.facebook.com/photo?fbid=10159672344886134

Posted in Mielipidekirjoitukset ja kelat | Comments Off on Ero

Ihmissuhteiden pinta-ala

Googlasin nimeäni. Löysin tämän upean median, joka valitettavasti on ainut päiväkirjan kaltainen asia, joka on tallella – Kiitos Avoin.Systems Oy!  

Ryminällä startanneen individuaatioprosessini takia omien vanhojen kirjoitusteni löytyminen ja lukeminen oli valtava pelastus. Tähän havahduttuani, päätin kontribuoida eilisen oivalluksella, jotta Svante 10 vuoden päästä pääsisisi ihastelemaan tai kummastelemaan ajatusta. Tänään tein uusien ystävieni avulla löydöksen, että ihmissuhteiden laatu on mitattavissa pinta-alana. Sen määrittää kesto ja syvyys.

Aiemmin ajattelin, että pituus on kaikki kaikessa, mutta nyt olen havahtunut “faktaan”, että tarpeeksi kovalla ihmissuhteen syvyydellä voidaan silmänräpäyksessä virittää pinta-ala, joka peittoaa pituuteen nojaavan alan.

Posted in Mielipidekirjoitukset ja kelat | Comments Off on Ihmissuhteiden pinta-ala

Herätys!

En ole taas kirjoittanut mitään yli puoleen vuoteen. Syy tähän on sama (typerä) miksi aikanaan lopetin piirtämisen ja koodaamisen. Yläasteelle mentäessä huomasin miten taitava muuan Dimitrij oli, rekrytoidessani ensimmäisen työntekijän yritykseeni huomasin, miten taitava muuan Mikko oli ja bloggaillessani yliopistoiässä huomasin miten taitava muuan Frank oli. Nolottaa kirjoittaa mitään, koska muut ovat niin paljon taitavampia ja tuntuu, että joka alalla jollain riittää aina kummallisesti aikaa perehtyä faktoihin ja numeroihin, joilla voidaan aina argumentoida jos jonkinlaisia mielipiteitä.

Tämä minun on kuitenkin pakko kirjoittaa; koittakaa nyt maahanmuuttokriitikot ja “tunkekaa innovaatiot perseeseenne” -tyypit herätä tähän maailmaan. Minkälainen tämä maailma tänä päivänä sitten oikein on? Järjestimme ystävieni (=yhtiökumppanit ja työntekijäni) kanssa perjantai-iltana avoimen lähdekoodin hackathonin, jossa me keskenään kilpailevat toiminnanohjausjärjestelmätoimittajat yhdessä käänsimme Odoon suomenkielistä versiota kaikkien saataville.

Maanantaiaamuna kun joku aloitteleva työttömäksi jäänyt salolainen starttirahayrittäjä klikkaa itselleen odoo.com:sta käyttöön firmanhallintatyökalun, silmien eteen ponnahtaa selvällä suomenkielellä taloushallinto, varastonhallinta, myynnin hallinta, jne. Vastaavaa tapahtuu myös kun Avoin.Systemsin kilpailija asentaa maanantaina omalle asiakkaalleen tuoreen Odoo-toiminnanohjausjärjestelmän.

Herätys! Kiitos!

Posted in Diary | Comments Off on Herätys!

Pipolätkäturnaus ilmastonmuutosta vastaan

Pakko avautua jonnekin. Ehkä tää on hyvä paikka, kun täällä on taas ollut niiiin hiljaista. Monissa asioissa olisi nyt paljon fiilisteltävää: perhe, firma, duunikaverit, mutta keskitytään nyt urheiluun.

Perustin parin kaverin kanssa 2011 oman urheiluseuran. Seuran nimeksi valikoitui Käpylä Maanantai Presidentillinen Palloseura (lue lehdestä miksi, s. 4). Koko homman pointtina oli, että kovakoodataan jokaviikkoinen ajankohta, jolloin nähdään frendejä ja urheillaan samalla – urheillaan, ei kuntoilla! Parisuhteellisena ja perheellisenä miehenä tämä konsepti on osoittautunut korvaamattomaksi. Seuran toiminnan myötä olen saanut huikeita uusia ystäviä seuraan liittyneiden kavereiden kavereiden kautta ja uudelleenlähentynyt vanhojen LoKV-, laivasto-, Salo HT -, BK-46-, TKK-, Stanford-, NTU– ja Web-veistämö-kavereiden kanssa – eikä pidä unohtaa rakasta pikkuveljeä, jota on nyt etuoikeus nähdä joka viikko. Kiitos kaikki! KMPP:n lajeina ovat tällä hetkellä (in particular order) pipolätkä, jääkiekko, fudis ja futsal.

Viime syksynä saimme huikean idean: järjestetään pipolätkäturnaus ilmastonmuutosta vastaan! Nyt yht’äkkiä homma on oikeasti tapahtumassa! Tästä tässä vaiheessa (16.1.) jättimäinen kiitos Jääpuistolle, Helsingin liikuntavirastolle, Gatoradelle, Helsingin Jokereille ja sanoinkuvaamattoman mahtaville ystäville, joiden kanssa tätä on saanut tehdä. Ilmastonmuutosta vastaan pelataan Helsingin Jääpuistossa ja Kaisaniemessä su 8.2.2015! Tuu mukaan! Rahakuvioiden helpottamiseksi ja läpinäkyvöittämiseksi perustimme idean ydinporukan ja muiden innokkaiden kanssa Käpylä Maanantain rinnalle uuden rekisteröidyn yhdistyksen Pond Hockey ry:n, jonka nimissä tapahtuma nyt järjestetään.

Ilmastonmuutoksen ja tämän pallon tulevaisuus kirjoitetaan kabineteissa, joihin mulla ei ole pääsyä. Tää on nyt tällä hetkellä parasta mitä mä osaan tehdä. Toivottavasti tästä iskostuu sulle joku muistijälki pipolätkän ja ilmastonmuutoksen välille.
Keväällä valitaan vissiin joku eduskunta?

Save Pond Hockey - Käpylä Maanantai  - Sörnäinen - Pipolätkä

Posted in Diary | Tagged , , , | Comments Off on Pipolätkäturnaus ilmastonmuutosta vastaan

Pari internet-kaverii Briteistä kävi Käpylä Maanantain vieraana

Maailma vuonna 2014 on käsittämätön! Cambridgeläinen Chris laitto viestiä Facebook-sivumme kautta, kyseli missä Helsingissä pelataan pipolätkää. Olivat nähneet meidän Arin koodaamia upeita videoita YouTubessa. Miesten tarkoituksena oli kierrellä eurooppalaisia pipolätkäpääkaupunkeja ja kuvata pienimuotoinen pond hockey -dokkari.

Kutsuimme pojat mukaan Käpylä Maanantai -peleihimme ja tässä tulos:

Mä rakastan tätä pientä maailmaa. En pysty kattoo tätä pätkää ilman että tippa valuu poskipäätä pitkin. Upee kunnianosoitus meidän touhuille!

Lämmin kiitos Chris Kibui (hockeytutorial.com), Chris Curtiss ja Josh Turley!

Posted in Päiväkirja | Tagged , , , , | Comments Off on Pari internet-kaverii Briteistä kävi Käpylä Maanantain vieraana

Jollaan lisää Android-kauppoja ja sovelluksia

Jollan mukana tulevan Yandex.Storen hakualgoritmi on käsittämätön. Esimerkiksi hakusanalla “Angry Birds” ei löydä Rovion naputtelemaa peliä, vaan ison läjän varastetun brändin taustakuvia, muistipelejä, ristinollia ja muuta kuraa.

Onneksi Yandex.Storen nostossa näkyi linnut ja munat. Tajusin haun typeryyden.

20131204131708

Onneksi hätä ei ole tämän näköinen. Heitin Jollaani Amazonin Android -kaupan. Sieltä on sovelluksia ja ne myös löytyy. Tee näin:

  1. Jollalla: http://www.amazon.com/gp/mas/get/android
  2. Paina Download the Amazon Appstore.
  3. Kauppa-asennus latautuu tänne: Settings -> System settings -> TRANSFERS
  4. Asenna
  5. Nauti

5 = Sovellukset löytyy, Facebook toimii (Jollan omalla mobiiliselaimella nuhaisesti).

Posted in Tekniikka | Tagged , , , | Comments Off on Jollaan lisää Android-kauppoja ja sovelluksia

Testing out SOME stuff

Posted in Päiväkirja | Comments Off on Testing out SOME stuff

Miksi täällä on niin hiljaista? — Mielipiteitä mielipiteistä

Moi!

Edellisestä kunnollisesta merkinnästä on kulunut yli vuosi. Kiva että tulit nyt kuitenkin käymään. Mistä tämä bloggaamattomuus johtuu? Vaikka aikaa kuluu kahden ihanan pikkuäijän kanssa, tutkimushommissa, weistelyissä ja maanantaimanageroinnissa, en todellakaan aio viitata valheellisesti ajan riittämättömyyteen.

Varsinainen syy löytyy väreistä. Musta (=black) tuntuu, että varsinkin nyt tokan pojan myötä asiat on saanut vähän rikkaampia ja monesti myös haaleampia sävyjä. Maailma ei todellakaan ole mustavalkoinen. Interwebsissä ihmiset jaksaa ottaa kantaa mitä typerimpiin ja etenkin vähäpätöisimpiin asioihin (esim. svante.fi/category/mielipidekirjoitukset pari sivuu taakse). Hyvin usein vaikuttaa siltä, että eri mielipiteiden edustajat kuvittelevat edistävänsä jotain isoa hyvää – keinot, välineet ja näkökulmat vain vaihtelevat. Valkoisen tai mustan valitseminen tuntuu minusta mahdottomalta.

Toki maailmassa on asioita jotka yhä ovat mielestäni ehdottomia. Näistä mainittakoon ihmiseten samanarvoisuus (en nyt mene siihen). Harmittavasti toisen minulle aiemmin ehdototoman asian kestävyyden (luonto, ilmasto, pallo) ehdottomuus on alkanut huojua. Monet ystäväni, mm. Ville, Steve ja Martti, ottavat asian mielestäni ihailtavalla asenteella. Mä oon jotenkin pihalla. Onks muovipussit pahasta? Autoilu? Kertismukit? GMO? CO2? Hitto! Unikino teki aiheesta aika mageen pikadokkarin:

Onko kysymys siis siitä, millaista lastemme tai lastenlastemme elämä tulee olemaan? Ihmisten suojelua? Hitto kun ton päälle ei vielä voi rakentaa. Ehkä siksi mm. Kiinaa ei kiinnosta. Sain tästä tässä vaiheessa (pitää kattoo jos myöhemmin…) aikaan vain aatosaihion: voisiko kauneuden ja rumuuden eli jollain tavalla estetiikan päälle rakentaa perustelut? Kiinalainen toveri kertoi kuinka tehtaat Pekingin lähettyvillä suljettiin hyvissä ajoin ennen olympialaisia, jotta sininen taivas saataisiin esiin. Pari ruminta näkemääni asiaa: 1) Muoviroskan täyttämä kallionkieleke Shimlassa 2) Sohvien, telkkareiden, täyttämä joenuoma Sofiassa.

Posted in Mielipidekirjoitukset ja kelat | Tagged , , , , , | Comments Off on Miksi täällä on niin hiljaista? — Mielipiteitä mielipiteistä