Viikot hurahtaa hiton nopeesti, mutta tää on pakko kirjottaa edes nyt muistiin.
Kaksi viikkonloppua sitten oli 10.3. eli 3/10 eli three-ten eli oiva ME310-reunion-päivä. Starttasimme illan Heurekalla, joka muuten näin varttuneemmalle on muutakin kuin fillari vaijerilla ja piikkimatto (ja ruskea paperipussi omenoineen, juustosämpylöineen ja pillimehuineen). Aivan mahtava mesta! Erityisesti 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttely osui ja upposi. Yksi kyseisen näyttelyn osa oli etämielenosoitus, jossa kävijät saivat videokopissa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kävijöiden tallentamia vastauksia ja perusteluja pystyi tsekkailla isolta skriiniltä koppien vieressä.
Yksi kysymyksistä oli: “Pitäisikö maahanmuuttoa kaupunkiin lisätä?”
Noin 50–50-jakautunut äänimäärä harmitti ja nolotti. Aloin klikkailla auki perusteluja puolesta ja vastaan. Videokopin käyttöliittymän takia lähes kaikissa videoissa vastaajat vain istuivat hölmönä ja vilkuilivat kameraa. Myös oman videoni ensimmäiset sekunnit kuluivat näin. Vastustajien joukossa oli video, jolla kolme alakoululaista työttöä kikattelivat ja huutelivat:
Ei! Eiiii… Ei todellakaan mitään hemmetin somaleita, kurdeja ja muita ählämeitä!
Positiivisen puolen yhdessä videossa ehkä Kurdistanista kotoisin oleva nuori isä piti rakastavassa sylissään pientä tyttöä ja silitti tämän poskea.
Miksi, MIKSI osa suomalaisista vanhemmista myrkyttää lastensa päät niin, että niissä muhii ja niistä pääsee ulos rasistisia ajatuksia? Kuvottavaa!
Olin pakahtua ylpeydestä, kun 1,3-vuotias poikani sanoi kierrätyskeskuksessa “AN-KKKA” ja osoitti kokopunaista muoviankkaa, vaikka kaikki veijarin tähän asti näkemät ankat olivat olleet keltaisia.
