Koulu jatkuu taas. Joulukinkut pantiin sulamaan ME310-kurssin toimesta uutukaisen Paper Robot Challengen merkeissä. Tässä viikon aherruksen tulos meidän tiimin osalta:
Ja muutkin jengit:
Kuvaajina Heikki ja Esa
Koulu jatkuu taas. Joulukinkut pantiin sulamaan ME310-kurssin toimesta uutukaisen Paper Robot Challengen merkeissä. Tässä viikon aherruksen tulos meidän tiimin osalta:
Ja muutkin jengit:
Kuvaajina Heikki ja Esa
Hupsista! Taas vaihtui vuosi. Tuntuu, että aika kuluu jatkuvasti nopeammin ja nopeammin. Vuodet tuntuu kuukausilta, kuukaudet viikoilta ja niin edelleen. Nuorenpana vuorokaudet tuntuivat vuorokausilta ja joulukuun 23 ensimmäistä päivää tuntui vuodelta. Mistä ajan nopeutuminen johtuu?
Vastaus löytyy suhteellisuudesta. Olen itse tänään iältäni muutamaa päivää vaille 25 vuotta (tarkalleen 9118 päivää). Poikani on 52 päivää vanha. Tämä tarkoittaa, että kuluva vuorokausi on kuluneesta elämästäni 0,0109673174 % ja poikani elämästä 1,92307692 %. TKK:n lyhyellä matikalla voi laskea, että poikani tuntee tämän kuluvan vuorokauden suhteessa saman pituisena kuin minä ajanjakson tästä juhannukseen.
Paras siis painaa kansi kiinni ja lähteä leikkimään.
Rakas joulupukki,
Tiedän, että Korvatunturin tuotantolaitoksesti jyllää jo täyttä vauhtia ja että sinulla on kova kiire. Pyytäisin kuitenkin, että pysähtyisit hetkeksi ja pohtisit seuraavaa.
Me maapallolaiset olemme tänä vuonna ehtineet jo tuhlata luonnonvaroja ja täyttää kaatopaikkoja ihan riittämiin. Jos joltain asiakkaaltasi puuttuu vielä lahja, toivoisin että konttiin pakattaisiin luontoa kuormittamaton palvelu. Mikäli esine on must, olisi parempi että sillä olisi sielu. Sieluttoman esineen tuntee siitä, että se löytyy kaatopaikalta muutaman vuoden päästä, vuoden päästä tai jopa jo loppiaisena. Hankintoja tehdessäsi tuntomerkkeinä toimii teksti “Made in China”, kolmiotunnus P-kirjaimella alkavalla kirjainyhdistelmällä tai/ja erittäin halpa hinta. Älä sekaannu näihin!
Sielullisen esineen taas tunnistaa tekstistä: “design by Ihmisen Nimi”. Esinelle syntyy sielu myös silloin, kun lahjan antaja on omilla pikku kätösillään osallistunut sen valmistamiseen.
Hyvää joulua!
-sS
PS Esimerkiksi tässä pari linkkivinkkiä:
PPS
Teininä en omasta mielestäni ollut kova kiukuttelija. Ainut ragen kohde oli Yhdysvallat välinpitämättömine mahtailuineen. Ristiriitaista, sillä vielä ala-asteen viimeisillä luokilla fanitin tähtiä ja raitoja. Amerikkalaista sotilasta ylevämpää asiaa ei ollut. Nyt ensimmäisellä varhaisaikuisuuden visiitillä sota-, energia- ja rahahommista huolimatta Amerikka kiinnostaa ja kiehtoo. Mikä tässä maassa viehättää?
Airin marsilaista ilmastonmuutosta tutkiva Berkeley-kaverin kaveri oli muotoillut ratkaisun kyssärin avulla: “Missä olisit halunnut asua 100-luvulla?”
Piilaaksossa asioita tapahtuu. Tänään otettiin poitsujen kanssa käbi ja reissattiin kuuntelemaan Tim Geithnerin fiiliksiä USA:n ja maailman taloudesta. Eventti ja Timpan höystöt noteerattiin lehdistössä ympäri maailmaa.
Mestoilla asuminen skaalautuu mikro- ja makrotasolle. Jos asuu Suomessa, missä kuuluu asua? Jos asuu Stadissa, missä kuuluu asua?
Kuluneella viikolla kävin Raaseporin Tenholassa moikkaamassa isovanhempiani. Matka taittui Espanjassa lomailevien porukoiden harmaalla autolla (väri on ainut ominaisuus mitä autoista ymmärrän).
Ajoin päkiöiden sijaan vasemmalla kädellä. Päätin ensi kertaa elämässäni kokeilla ohjauspyörästä löytyvää vakionopeudensäädintä. Naputtelin menopelin nopeuden aina rajoituskyltin näyttämiin lukemiin. Peruutuspeilistä saattoi moneen otteeseen lukea ketutuksen takana kuumottelevien kuskien kasvoilta. Kiukkuisista katseista huolimatta ainut mitä säädin kovemmalle oli CD-soittimessa pyörivä Hypnotic Brass Ensemblen levy.
Matkalla mietin, kapuavatko tilanteen salliessa ylinopeutta ajavat Kohlbergin moraaliportaikoissa ylemmälle tasolle kuin minä. Jalankulkijoilla sovellettu moraalihirarkia voisi olla seuraava:
Mielestäni rajoitusten mukaan ajava on kaahaavia korkeammalla. Autolla hurjastellessa vaaraan joutuvat myös kyydissä olevat ja muut teillä liikkujat. Lisäksi esimerkiksi “kympin ylinopeus on OK” -käytäntöä noudattavat omaksuvat kymppisäännön sen enempää ajattelematta. Korkea moraalitaso vaatii asioiden kelaamista!
Jostain syystä rakennus- ja remppauspeukaloni ei ole koskaan sijainnut tarpeeksi kaukana kämmeneni keskiosasta. Ehkä junnuvuosien kuvottava assosiaatioketju: rakentelu → mopot ja autot → pilottitakkeihin pukeutuvat röökinimijät → rasismi, sai minut pysymään liian kaukana työkaluista. Lisäksi MacBookit ovat mielestäni jossain määrin (valitettavasti) anastaneet autotallin paikan modernin miehen elämässä.
Viime vuosina Design Factory -rakentelun myötä uutta kipinää on kuitenkin havaittavissa. Kodin aikaansaannosten edellytyksenä on tietenkin tarvittavat välineet. Viime viikonloppuna hankintavuoroon tuli porakone. Ystävä Clas Ohlson tarjosi kahta tarpeen täyttävää vempainta (kuvassa).
Mikä herkullinen tilanne! Ostaako tuplahintainen pitkäjänteisen tuotekehityksen tulos vaiko halpa kopio? Oikein! Syitä keksii nopeasti ainakin kolme:
War on shit on nyt julistettu! Eiköhän harkita tarkemmin toimiamme, pohdita niiden syitä ja seurauksia. Ei enää IKEA:n Knappa-lamppuja, Hjördis-kankaita, Tiimarin Deco-maljoja, Merirosvolahden leffoja…
Svante.fi:n päiväkirjaosiolle ei ole herunut Singaporen jälkeen montaakaan tekstiä. Taittunut kevät on kuitenkin pitänyt sisällään monia kivoja juttuja. Tässä joitain:
Some highlights from the past spring:
Parit hyvät lounas-, lenkki- ja toimistokeskustelut, mediassa esiintyvä haloo Google- ja Facebook-käyttäjän yksityisyydestä sekä semanttisen webin tentti saivat pohtimaan otsikon asioita. Suomen Kuvalehden artikkelissa kauhisteltiin iso-G:n haaliman käyttäjätiedon määrää ja syvyyttä. The Guardianin blogissa puolestaan ollaan huolestuneita Facebookkaajien käyttäjätiedon kohtalosta ja The New York Times mussuttaa Facebookin yksityisyyssuojavalikon monimutkaisuudesta (=monipuolisuus).
Pieni vainoharhaisuus on ihan OK, mutta mikä on pahinta mitä Google ja Facebook voivat käyttäjätiedolla tehdä? Tarjota käyttäjää kiinnostavia mainoksia massamainosten sijaan? Apua! Jos kiinnostavat mainokset pelottavat, on varmasti parasta pysyä kokonaan ww-verkon ulkopuolella.
Minua ei pelota. Itse asiassa haluaisin, että kaikki Svantea koskeva data koottaisiin yhteen ja datan perusteella luotaisiin viiltävä ja kattava analyysi siitä, millainen Svante Suominen syvimmiltään on. Facebook, Google ja kumppanit ovat vaivihkaa johtaneet ihmiskunnan sosiaalisuuden vallankumoukseen. Seinä, sijainnit, fanitukset, statuspäivitykset ja valokuvatägäykset tapahtuvat kaikki samalla Goffmanin näyttämöllä, samalle jättimäiselle yleisölle. Tervetuloa julkiselle backstagelleni (S/F/G)! Analysoikaa!
Loppukevennys: http://youropenbook.org/